20. luukku: Tekoäly vitsiniekkana

Kalenterin 20. luukku on tehty yhteistyössä ChatGPT:n 5.1 mallin kanssa. Pyysin siltä ensin vitsejä erilaisista luutuista, ja lopulta myös kuvan soitinkavalkadista. Onnistuuko tekoäly kutkuttamaan sinun nauruhermojasi? 

Luuttukonsertti on ainut tapahtuma, jossa yleisö pidättää hengitystä, ettei vahingossa rikkoisi tunnelmaa tai soittimen hauraan itsetunnon.

Renessanssiluuttua esittelevä soittaja sanoo usein: “Tämä on yksinkertainen kappale.” Kolme minuuttia myöhemmin yleisö on täysin eksyksissä monimutkaisten polyfonisten linjojen keskellä.

Arkkiluuttua soittava ihminen ei istu. Hän leiriytyy. Soitin vie puolet lavasta ja soittaja loput. 

Teorbin pitkät bassokielet ovat kuin elämänvalintoja: kaukana, epämääräisiä ja aina vähän pielessä. 

Barokkiluuttua soittava ihminen sanoo “tämä on tanssimusiikkia”, vaikka kukaan ei ole tanssinut siihen vapaaehtoisesti 300 vuoteen. 

Kun sanot barokkikitaralle “soita pehmeästi”, se kuulemma yrittää, mutta 300 vuotta vanhat kielet eivät kuuntele.

Kuvassa on viisi vanhanaikaista, pääosin puisista materiaaleista valmistettua kielisoitinta, jotka muistuttavat luuttuja ja varhaisia klassisia kitaroita. Soittimet on asetettu koristeelliselle, ruskeanpunaista kankaan verhoilemalle pöydälle. Pöydälle on asetettu myös avonainen nuottikirja, viinilasi ja pieni kupillinen juomaa, sekä yksittäinen nuottilehti pöydän eteen. Vasemmalla puolella palaa yksinäinen kynttilä vanhanaikaisessa kynttilänjalassa, luoden lämpimän ja tunnelmallisen valaistuksen huoneeseen. Taustalla näkyy verhot ja vanhanaikaiset seinäpaneelit, jotka vahvistavat historiallisen ja intiimin musiikkihetken tuntua.